Medinaan, Medinaan!

“Aamutuuli toi viestin Profeetan puutarhasta, kutsu on tullut minulle Profeetan hovista”

Tämä alunperin urdunkielinen runonsäe soi mielessäni tätä kirjoittaessani. Minulle on avautunut mahdollisuus tehdä umra ja käydä mestarini ja puolestapuhujani Muhammedin luona Medinassa. Jotenkin Jumalan talo jää ajatuksissani toiseksi Jumalan lähettilään rinnalla. Miksi näin? Eikö tämä ole jotenkin liiallista? Mestarimme Muhammed sanoi, että muslimin veri on Kaabaa pyhempää. Eihän häntä voi rakastaa liikaa. Oppineet, joille Jumala on antanut ymmärryksen, sanovat Profeetan haudan olevan koko maailmankaikkeuden pyhin paikka, jopa Jumalan valtaistuinta ylevämpi.

Saa nähdä, toteutuuko matka tänä keväänä. Joka tapauksessa olen toiveikas ja luotan Jumalaan. Uskovaisen aikomus on parempi kuin hänen tekonsa. Rauhaa ja Jumalan johdatusta!

Runoutta

 

 

Sidi Hamzan neuvo

Ole rehellinen

Väitteleminen on monen ihmisen rakas harrastus. Islamissa väittelemistä ei yleensä pidetä hyvänä asiana. Minulla on joskus muinoin ollut kova hinku väitellä. Sen halun olen menettänyt vuosien saatossa.

Raskasta on huomata, että monille väittelyyn mieltyneille voittaminen, loistaminen ja oikeassa oleminen on tärkeämpää kuin itse väittelyn aihe. Tällainen halujaan seuraava ihminen asettaa usein itsensä tilanteeseen, jossa hän syyllistyy suuriin synteihin tajuamattaan. Toisten ihmisten, niin tavallisten muslimien kuin oppineiden ja pyhimysten solvaaminen on väittelyintoilijoiden yleisimpiä syntejä. Myös vastapuolen argumenttien vääristely, mielivaltaiset lainaukset ja suoranaiset valheet ovat järkyttävän yleisiä. Mikään näistä tavoista ei sovi uskovalle.

Monet ihmiset ovat vihansa sokaisemia eivätkä halua keskustella. Monet ei-islamilaiset keskustelupalstat ovat muuttuneet vihakirjoitusalustoiksi, jonne tämänpuoleisen helvetin eli vihan tulella käristyvät pikkuporsaat ulostavat sulattamansa hengettömän ja näköalattoman maailmankuvan lopputuotteita, kärsivien sielujensa valitusta ja syytöksiä, joille kelpaa melkein tahansa kohteeksi.

Miten voimme parantaa tilannetta? Hallitkaamme vihamme ja kanavoikaamme se rakentavaksi toiminnaksi sen sijaan, että syyttelisimme toinen toisiamme. Rehellisestä keskustelusta emme saa tinkiä. Olemme todella heikoilla jäillä, jos hyväksymme valehtelun omien mielipiteidemme läpisaamiseksi ja eri tavoin ajattevien mustamaalaamiseksi. Jumala kiroaa valehtelijat. Kirous tarkoittaa Jumalan armon ulkopuolelle joutumista. Minä en tahdo sitä kenellekään.

Terrorismin mielettömyydestä

 

 

He uskovat, vaikkeivät näe

 

 

Heidän kauttaan Herrani

Elämää

Toivoasi älä menetä

Älä sure, jos rukouksesi ei ilahduta sinua.

Älä sure, jos et tule puhtaaksi vedellä.

Älä sure, jos Koraani takertuu suuhusi.

Älä sure, jos kukaan ei puhu sinulle.

Älä sure, jos ihmiset sinut unohtavat.

Jumala riittää meille; miten erinomainen luotettu Hän onkaan.

 

“Ystäväni, ota elämästäsi kaikki irti

Monta kuollutta tuli heidän luokseen ja sai elämän

Ei kukaan heistä pety, ei kukaan

jos tulee luokseen vilpittömänä”

 

Islam ei ole vaikeaa

Meillä ei ole muuta vihollista kuin Ibliis. Hän onkin vanha kettu, joka tuntee heikkoutemme ja osaa käyttää niitä tuhotakseen meidät. Loppujen lopuksi me olemme samassa veneessä. Seisomme alastomina Kaikkivaltiaan edessä emmekä muista eläneemme. Ikuisuus on kuin silmänräpäys.

Älkäämme haaskatko tätä elämää puhumalla pahaa toisistamme. Älkäämme haaskatko tätä elämää väittämällä, että on kiellettyä sanoa “Tuhat siunausta ja rauhan tervehdystä sinulle, perheellesi ja kumppaneillesi oi paras Jumalan luoduista!”

Islam on helppoa, sillä Jumala ei vaadi keneltäkään sellaista, mihin tämä ei pysty. Ibliis on se, joka yrittää tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat. Hyvät käytöstavat ja terve järki ovat kumma kyllä vaikeampia toteuttaa kuin viisi päivittäistä rukousta. Viimeisellä tuomiolla sydänten teot ovat ruumiin tekoja painavampia. Jokainen, joka uskoo, pääsee paratiisiin, vaikka hän joutuisi menemään sinne helvetin kautta.

Se, joka on päättäväinen, kävelee; se, joka rakastaa, lentää. Rakkaus on matkamme polttoaine. Varmistakaamme, että se ei lopu kesken. Maailmankaikkeuden ylpeys, luoduista ylhäisin mestarimme Muhammed sanoi: “Kukaan teistä ei usko, ennen kuin minä olen hänelle rakkaampi kuin hän itse, hänen lapsensa, vanhempansa ja kaikki ihmiset.”

 

Oi Muhammed, sinä olet valo silmieni

Älä minusta päästä irti katkeamaton köyteni

 

Katsetta silmistäsi synteihinsä hukkunut toivoo

Vapahdusta maailmasta sinuun rakastunut toivoo